Vielä viisi vuotta sitten a¬mmattikalastajien määrä oli melko tasainen. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin kasvaneet ja kalastajien määrä on ollut laskussa jo pitkään. Kalastuksesta elantonsa ansaitsevia ammattikalastajia on Pohjanmaalla enää noin 90. Tämä huolestuttaa Pohjanmaan kalastajaliiton toiminnanjohtaja Marina Nyqvistiä.
– Kotimaisen kalan kysyntä kasvaa tasaisesti, mutta emme kykene vastaamaan siihen. Kotimaista kalataloutta tulisi vahvistaa ja kehittää. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat tekevät siitä kuitenkin haasteellista, Marina kertoo.
– Noin 20 % myytävästä kalasta on luonnonkalaa, kun taas 80 % on viljeltyä. Luvut saattavat vaihdella jonkin verran, mutta kotimaisen kalan kysyntään vastaaminen ei ole helppoa tänä päivänä. Kysytään vaikka paikallisilta kalakauppiailta.
Kaivataan konkreettisia toimenpiteitä
Työskentely kalatalouden parissa tarkoittaa, ettei ole kahta toistaan samanlaista päivää. Marinan päivät kuluvatkin eri projektien, lobbauksen ja neuvonnan parissa. Kalastajaliittoa tuetaan valtion rahoilla, jolloin sillä on vastuu myös ulkoisesta viestinnästä ja neuvonnasta mahdollisten lakimuutosten astuessa voimaan.
– Ammattikalastajien arki on melko rankkaa nykyään. Hylkeet vaikeuttavat siian- ja lohenkalastusta, ja vaikutukset ovat taloudellisesti tuntuvat. Merimetso suosii ahventa, sillä se liikkuu parvissa. Siika ja ahven ovat koko Pohjanmaan rannikkokalastuksen osalta taloudellisesti merkittävimmät lajikkeet. Toivoisin eri tahojen välisiin konflikteihin liittyvien keskustelujen lisäksi konkreettisia toimenpiteitä kalastuksen turvaamiseksi.
Ammattikalastajia on tänä päivänä 532, ja vain 90 heistä toimii täyspäiväisesti kalastuksen parissa. Kotimaisen kalan kysyntä on vaikuttanut positiivisesti kalanviljelyn tulevaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla kalankasvatuslaitoksia on löytynyt jo pitkään. Esimerkiksi Närpiössä ja Skaftungissa viljellään kirjolohta.
– Ilmastoon liittyvien kysymysten huomioiminen on tärkeää. Koen, että paikallinen kalankasvatus ja sen mahdollistamat lyhyet välimatkat ja lähiajattelu tarjoava kestävämmän vaihtoehdon kaikin puolin. Eheän infrastruktuurin varmistaminen vaatii kuitenkin panostuksia. Veneiden ja tilojen uusiminen vaatii kehitystä, ja ilman kotimaista kalaa niihin ei panosteta. Tällöin infrastruktuuri vanhenee.
– Toivotaan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana voimaan astuu tuholaisia koskeva säädäntö, mikä auttaisi minimoimaan niistä aiheutuvia haittoja. Jos EU:n asettamia vaatimuksia lievennettäisiin, hylkeenlihankin myynti saatettaisiin jälleen sallia. Toivon myös sukupolvenvaihdoksen ajoittuvan tulevalle vuosikymmenelle. Keski-ikä alalla on jo 60 vuotta, joten luvassa on merkittävä kriisi, ellei alalle tule uusia ammattikalastajia. Myös kotimaisen kalan kasvava kysyntä asettaa omat vaatimuksensa tuotantouudistusten ja ammattikunnan nuorentumisen osalta. Tämän johdosta myös kalankasvatus tulee kasvamaan vahvasti.
Pohjanmaan kalastajaliitto
Marina Nyqvist, toiminnanjohtaja